Odotan sitä, että pääsen laulamaan sinulle tuutulaulun. Odotan sitä, että saan kertoa sinulle sadun. On monta kirjaa, jotka haluan sinulle lukea, monta paikkaa ja ihmistä, jotka haluan sinun näkevän.

Välillä mietin, osaanko sittenkään vastata kysymyksiisi, kertoa oikein niin, että saat kuitenkin itse rakentaa elämäsi vastaukset. Osaanko olla kyllin rento ja luottavainen, toisaalta turvallinen ja vakuuttava?

On vain heittäydyttävä ajan kuljetettavaksi ja luotettava siihen, että se jonain päivänä kantaa sinut meidän luoksemme. Ehkä olet vielä hyvinkin kaukana - miksi siis käyttää aikaa kaivaten? Mutta sellainen on ihmismieli. Se muistaa etäälläkin olevan rakkaan.