Klo 7.45 olin kerrankin ensimmäisenä jonossa ja pääsin läpi ilman odotusta. Edellisestä soitosta perhesuunnittelupolille oli jo aikaa, sillä olen viime kuukaudet soitellut suoraan inssiaikoja toisesta numerosta.

Kerroin kätilölle, että meille on tehty jo viisi inseminaatiota ja haluaisimme siirtyä eteenpäin. "Oletteko kiinnostuneita ivf:stä", kysyttiin, ja se kuulosti erinomaisen hyvältä. Kätilö laittoi paperimme lääkärille ja soitti myöhemmin, että meille annetaan suunnitteluaika. Vihdoinkin!

Ei niin, että odottaisin innolla ivf:n höykytystä, kipua, jännitystä, kuluja ja varmasti nykyistäkin suurempaa henkistä vuoristorataa. Se on kuitenkin monin verroin suurempi mahdollisuus tulla raskaaksi kuin meille tähän saakka tehdyt hoidot.

Nyt on kuitenkin aloitettava painonpudotus. Vastaanotolla tulee varmasti sanomista painostani, joka on noussut puolitoista vuotta sitten tehtyjen perustutkimusten jälkeen ainakin 8 kg. Olen aina ollut iso - nyt sentään painan melkein 15 kg vähemmän kuin painavimmillani - mutta ivf-hoitoihin en halua näin painavana lähteä, jos ylipäätään huolivat. Kymmenen kilon pudotus taitaa olla ensimmäinen resepti, jonka lääkäri minulle antaa; parempi siis ottaa varaslähtö.