Toivoin niin kovasti plussaavani ystävänpäivänä, etten ollut uskoa todeksi, kun sunnuntain koittaessa kuukautiset olivat hyvin poikkeuksellisesti jo monta päivää myöhässä. Toivo nosti päätään pitkästä aikaa - entä, jos se olisikin totta? Jos sinä olisitkin nyt siellä?

Se tuntui oikeastaan hirmuisen hyvältä. Lauantai-ilta oli onnellisempi kuin aikoihin. Puhuimme isäsi kanssa sinusta. Mietin jopa, miten työkuviot ja kesän matka järjestettäisiin niillä ja niillä viikoilla - annoin itseni ajatella, että tämä voisi olla totta. Tiesin sen olevan petollista, mutta kerrankin samalla niin suloista. Kuukautisethan olivat ihan oikeasti myöhässä!

Tosiaan. Pitkästä aikaa olin toiveikas ja tunteella mukana ja putosin korkeammalta kuin aikoihin. Testasin ystävänpäivänä jälleen yhden negan. Kiertoni vain jostain syystä päätti olla liki viikon normaalia pidempi.

Poliklinikalta todettiin, ettei lääkäriaikoja hiihtoloman vuoksi ole normaaliin tapaan tarjolla. Hoitoihin paluu viivästyy ainakin tämän kierron verran. Mutta mitäpä siitä. Pudottu on jo sen verran korkealta ja kovaa, ettei tunnu enää missään.