Olen löytänyt viime päivinä koskettavia sarjakuva- ja kuvablogeja aiheesta.

Tämä kuva erityisesti osui kohdalle. Nämä kuluneet pari vuotta olin ajatellut olevani kotiäitinä. Vuosien kuluessa olen luopunut suurimmasta osasta kodin ulkopuoleisia harrastuksiani ja pyrkinyt muutenkin rauhoittamaan elämääni. Viimeiset puoli vuotta olen käynyt töissäkin vain satunnaisesti, kesäkuukausina en lainkaan. Sosiaaliset tapahtumat eivät nekään kiehdo entiseen tapaan. Kotona siis ollaan - vain lapsi puuttuu.