Vuodatus jumittui liki kuukaudeksi, mutta mitäpä tuosta - ei minulla ole ollut mitään kerrottavaakaan. Olen sulatellut viimeisintä hoitoa pysyttelemällä mahdollisimman kaukana tavanomaisesta arjesta. Mökille linnoittautuminen on toiminut, enkä vielä halua ajatellakaan muuta.

Olemme varanneet klinikalle suunnitteluajan PASia varten, mutta haluan pudottaa kesäkiloni ennen konkreettisiin toimiin ryhtymistä. Kiloja nimenomaan on tullut, monikossa. Olen tunnesyöjä, ja viime aikoina on ollut lohdulle tarvetta.

Näennäisestä tauosta huolimatta olen miettinyt paljon kaikenlaista. Kestääkö suhteemme tämän kaiken, jos painolastia kertyy vielä usean vuoden ajan? Kuinka paljon olen muuttunut näiden hoitojen ja kuluneiden vuosien myötä? Millaista elämämme on viiden vuoden kuluttua? Jostain päästä tämän on lähdettävä purkautumaan, se on selvä. Toivottavasti osaamme olla onnellisia, olipa ratkaisu millainen hyvänsä.