Blogin oikeassa reunassa arkistokuukausien lukumäärä kasvaa. Ystävän vauvamaha kasvaa myös, vaikka vielä sitä ei selkeästi erotakaan. Minä valmistaudun taas työntäyteiseen opiskeluvuoteen ja tulen tyytyväisyydellä ajatelleeksi, ettei vauva edes mahtuisi kaikkien luentokurssien, tenttien ja harjoitteluiden väliiin, niin hyvin olen ne järjestänyt.

Olemme päättäneet siirtyä yksityiselle. Ensikäynti olisi tarkoitus tehdä syksyllä, vaikka lopulta päätyisimmekin hoitoihin vasta kevään puolella. Niin pitkälle emme kuitenkaan ole edenneet, että olisimme valinneet klinikan. Millä perusteella se pitäisi tehdä? Haluamme hyvää hoitoa, se on selvä. Sijainti ei ole ongelma - asumme niin keskeisellä paikalla koko Suomen mittakaavassa, että voimme lähestulkoon kävellä mille hyvänsä praktiikalle. Rahaa meillä ei liiemmin ole, mutta sitä järjestetään: ollaan säästäväisiä tästä eteenpäin ja lopetetaan ulkomaanmatkailu (laskin käyneeni reilun vuoden sisään yhdeksässä maassa, joten ehkä rauhoittuminen voisi tehdä terää sekin).

Jollain klinikalla oli maksuton ensikäynti, kun taas toisella samasta lystistä saa pulittaa jopa 160 euroa. Tässä olisi tietysti yksi valintaperuste, mutta onko se paras mahdollinen? Internetin keskustelupalstoilla kukin hehkuttaa omaa klinikkaansa, joten voimmeko oikeastaan edes valita väärin? Jos ne on kaikki hyviä? Selvää on kuitenkin, ettei tässä vaiheessa haluaisi päätyä puljaamaan. Haluan vihdoinkin lääkärin, joka opettelee tuntemaan juuri meidän tapauksemme ja suunnittelee hoidon sen mukaisesti.